Olen BertanMartta ja jäin kotiin Hilman 11/2020 pennuista.
Ihmiset tykkäävät musta hirveesti, kun mä puren niiden käsiä. On mulla aika paljon lelujakin, että voin niidenkin kanssa leikkiä. Parhaat hetket ovat, kun kuulen sanan NÄLKÄ. Sitten on
kiirus keittiöön. Onneksi pakkaset vähän lauhtuivat ja olen saanut jo olla ulkonakin tarhassa pidempiä aikoja. Pakkasilla vaan kippailin vapaana lumisella pellolla ja se oli hauskaa.
Mä oon niin iloinen aina, kun nään ihmisiä, et mullla alkaa selän päällä semmonen ropeli heilumaan ja samalla voi vähän tirahtaa pisua lattialle. Ei noi ihmiset silti ole mulle suuttuneet.
Minkäs sille ilolle ja innokkuudelle voi.